Onnenkauppaa

Onnenkauppaa

Musiikintekeminen.

Uuden luominen on hyvinkin yksinäistä puurtamista ja suurin osa tekemisestä tapahtuu pelkästään tekijänsä korvien välissä. Ilman että mitään konkreettista on havaittavissa, ennenkuin ensimmäistäkään sanaa on paperilla tai ensimmäistäkään säveltä soitettu. Joskus sitä luulee, ettei se ole niin, mutta vähitellen uskon siihen, että yhtä tärkeää on olla tekemättä mitään kuin tehdä, jos haluaa tehdä luovaa hommaa. Tästä voisi jatkaa toteamalla myös ja viitaten vanhaan sanontaan "hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty".
Näin on!

Pääkopassa käy välillä kova kuhina, tuulee ja suhisee. Raksuttaa ja joskus ei raksuta, siinä  pitää sitten olla valppaana mihin tarttua tai mistä saa kiinni, siinä toisinaan sattuma määrää prosessia, tai en minä oikeastaan tiedä onko sen nimi sattuma tai tahdon voima. En ole sitä sen enempää miettinyt, se on varmasti sekoitus kumpaakin. Kun tuo tekemisen flow iskee, sen on ehdottomasti hyvänolon hormooneja tuottava prosessi. Kuinka se saadaan aikaa. Pitää aloittaa tekeminen, se on hyvin yksinkertaista, pitää tehdä. Ilahduttavinta tämän luovan prosessin jälkeen on tietysti se, jos aikaansaannokset löytävät mahdolliset vastaanottajansa ja muita asiasta kiinnostuneita. Ammatikseen kutsumustaan tehtäessä, on se jopa välttämätöntä.

Jotainhan sen taiteilijankin pitää syödä.

Kuinka tuotteet noin niinkuin laaja-alaisessa mittakaavassa löytävät tarvitsijansa, sen suhteen minä olen aivan ulalla, en ole mainosmies. Markkinointi keinoja olen opiskellut, mutta en ole sisimmältäni myynti tai mainosmies. Se ei ole minun juttu. En tiedä voiko loppujen lopuksi pelkällä markkinoinnilla ja myyntiponnistuksilla myydä mitään oikeasti, pitkäkestoisesti, se on varmaan monen yhteensattuman summa, että palaset loksahtelevat paikoilleen. Tuotteen pitää olla kunnossa -lausahdus kuullaan tässä kohtaa monesti, pitää varmasti paikkansa tuokin. En halua kuitenkaan sen syvemmälle mennä tässä asiassa, koska jokainen
voi miettiä erilaisia menestystuotteita tuolta kantilta ja vetää omat johtopäätöksensä.

Vanha sanonta ettei pitäisi jättää mitään sattuman varaan, saattaa myös sisältää totuuden siemenen. Se siitä!

Eksyin katselemaan erilaisia motivaatioon ym. liittyviä videoita ja seminaareja YouTubessa, kanava jolta muuten löytyy ihan suunnattoman paljon kaikkea inspiroimaa materiaalia, kaikilta elämän osa-alueilta, musiikin lisäksi, on opetusmateriaalia ym. jota itse mielelläni hyödynnän. Olen varmasti itse opiskellut enemmän jo kohtapuoliin kuin koulunpenkillä. Olen löytänyt itselleni monia uusia kiinnostuksen kohteita ja välillä ihan vaan ajanvietettäkin, relausta, sitä tarvitsee ihan yhtä paljon kuin sitten semmosta diipimpää funtsimista tai asioiden opettelua. Tulin lukaisseeksi kaikkien tunteman Rocky hahmon luoman S. Stallonen uranvaiheita, kuinka kaikki alkoi ja kuinka onnenkauppaa kaikki oikeastaan on ollut, että hän breikkasi, löysi tuotanto-yhtiön, sai ideansa, käsikirjoituksensa läpi ja vielä esitti pääroolin kyseisessä filmissä. Hieno menestystarina. Motivoivaa. Itseensä pitää uskoa, omiin unelmiinsa ja visioihin. Havainnoida kutsumuksensa ääni, se mille se sydän sykkii.

Blogin nimi on lauluja lahjaksi. Seikkailen aika laidasta laitaan, sisällöltään mun blogi-kirjoituksissa, en keskity yhteen aiheeseen vaan annan aika pitkälle tässä kohtaa sattuman ja prosessin aikana syntyneen flown määritellä lopputuloksen. Olipa se minkälainen tahansa. Ainakin se on aito. Kuten laulu.

Tällä kertaa huomaan kuitenkin ediotoineeni ja tiukentaneeni kirjoittamaani enemmän kuin aikaisemmilla kirjoituskerrollani jotta sisältö olisi ymmärrettävämpää ja ehkä helppolukuisempaakin. Kuitenkin niin, että en ole jarrutellut ajatuksen luovaa poukkoilemista. Sillä tavalla paperille tarttuu sanojen lisäksi myös ajatuksia.

Inspriraation omalle tekemiselle haen monesti, jos on niitä päiviä, että energiat ovat vähissä - en pelkästään kuuntelemalla musiikkia vaan aika monesti huomaan lukevani paljon kaikenlaista tai esimerkiksi kuuntelemalla vain jutustelua, ihmisten erilaisia tarinoita. Se on inspiroivaa ja sisintä ravitsevaa. Hyvin harvoin tässä kohtaa olen kuitenkaan muistilehtiön kanssa liikkeellä, vaan koen että on tärkeintä aistia asian energia. Energia on nimensä mukaisesti energiaa. On olemassa kahdenlaista energiaa, itse suosittelen valitsemaan sen hyvän.

Kiitos!